Ensimmäinen kuukausi takana

Näin se vaan aika nopeasti menee, nyt jo kuukausi täällä oleskeltu. Laskeskelinpa äsken, että sellainen kaksi viikkoa vielä, niin olen jo oleskelun puolessa välissä. Suurimmaksi osaksi täällä on ihan tavan arkea vain. Ehkäpä kerronkin siis lyhyesti tavallisen päivän ohjelman. Nick lähtee töihin joskus seitsemän jälkeen, itse heräilen siinä puoli kahdeksalta. Misty käy viemässä Jacobin ja Carlyn kouluun ja eskariin 20 yli kahdeksaksi. Riley käy keskiviikkoisin päiväkodissa. Carly pääsee kotiin 11.30, jonka jälkeen syödään päiväruokaa. Jacob haetaan koulusta 15.40 ja Nick tulee töistä viiden maissa. Misty on yleensä kotona, välillä hoitelee asioita/työhommia. Iltaruoka on puoli kuuden aikoihin. Riley ja Carly menevät nukkumaan kahdeksalta, Jacob puoli yhdeksältä. Sitten on aikuisten rentoutumisaikaa :P Nukkumaan mennään yleensä 23 aikoihin, tai vähän jälkeen.

Yhtenä päivänä kävin Carlyn eskarissa seuraamassa päivän. Carlylla oli "show and tell" -päivä, eli kaikkien pitää tuoda jotain mukanaan ja kertoa siitä jotain. Carly toi minut :) Luokkalaisilta tuli muutama kysymys ja opettaja pyysi laskemaan kymmeneen suomeksi. Kaikki hämmästelivät outoa kieltä. Heillä on joka päivä jotain erityisainetta, tuona päivänä se oli espanja. He opettelivat kolme uutta numeroa espanjaksi. Luokka oli aika villi, mutta oli mukavaa olla seuraamassa.

Oudosta kielestä tulikin mieleen, että Nick on yrittänyt vähän opetella suomea. Hän löysi jonkun tietokoneohjelman, mikä opettaa yksittäisiä sanoja. Minä sitten aina välillä yritän opettaa sanomaan sanat oikein ja korjata muutaman virheen mitä ohjelmassa on ollut. :) Suurin ongelma tuntuu olevan a:n ja ä:n erottaminen sekä tuplavokaalit ja -konsonantit.

Kotosalla en ole nyt paljoa ollut yksin lasten kanssa, mutta kävin yksi ilta vahtimassa naapurin pikkutyttöä. Se olikin helppo keikka, kun tyttö meni jo parin tunnin päästä nukkumaan.

Carlylla ja Jacobilla on ollut monia partiotapaamisia. Olemme käyneet Jacobin ryhmän kanssa ensimmäisen maailmansodan museossa, jossa oli mukavaa. Lapsia oli paljon paimennettavaksi. Olin myös mukana tekemässä kreikkalaisaiheisia asusteita tyttöpartioryhmälle. Viime sunnuntaina oli Blue & Gold Banquet, poikien partioryhmien tapaaminen. Pojat tekivät sinne hienoja kakkuja, joiden tekoon naiset eivät saaneet osallistua. Isien taidot olivat siis koetuksella. Kakut olivat hienoja ja ainakin meidän kakku myös erittäin hyvän makuinen. (Kuvassa kakun tekijät: Jacob, Nick ja ukki Dan)



Elokuvissakin kävin kerran, Avatarin katsomassa. Teatteri oli hieno IMAX-teatteri, eli valkokangas oli todella iso ja reunoilta taivutettu. Äänet olivat myös hienot, basson tunsi välillä selkänojassakin. Elokuva oli 3D. Täällä ei ole varattuja paikkoja elokuvateatteriin, vaan istumaan voi mennä minne haluaa. Sali oli hiukan isompi, kuin Tapion isoin sali, mutta ei loppuen lopuksi mitenkään hillittömästi suurempi.

Täällä oli pokeri-ilta viime perjantaina. Paikalle ilmaantui 19 Nickin tuttavaa, eli pelaajia oli yhteensä 21. Pääsin siis ensimmäistä kertaa pelaamaan kunnon pelissä. Pääsymaksu peliin oli 20 dollaria, mutta Nick suostui maksamaan puolestani kympin, jos lähden mukaan. Ajattelin, etten koko summaa maksa, kun olen kuitenkin ensimmäinen joka tippuu pois... No, selvisin kuitenkin viidenneksi. :) Aika tyytyväinen olin itseeni, näin ensimmäiseksi peliksi... :)

Pakko sanoa vielä loppuun pieni huomio, mitä itse olen aina amerikkalaisia elokuvia katsellessa miettinyt. Niissä kun kaikki sängystä noustessaan kietaisee lakanan ympärilleen. Olen aina ihmetellyt, että eikö niillä ole peittoja, vai kiskaiseeko ne aluslakanan sängystä. No, minullakin on tässä sängyssä siis perus aluslakana, mutta sen ja peiton välissä on toinen lakana, jonka alla nukutaan. Pussilakanoita täällä sitten ei olekaan ja peittokin on oikeastaan enemmän päiväpeiton tapainen. (On erikseen päiväpeittokin.)

Hyvin täällä siis menee, tässä lähes pari viikkoa ollut flunssakin alkaa vähän helpottaa. Tässäpä näitä kuulumisia taas tältä erää!